keskikesä
olen kuullut monta hyvää tarinaa edellisten ja sitä seuraavien päivien vietosta. onnellisia ja keskikesän yöhön haihtuvia kaikessa elämän karheudessaan. ja herkkiä piilopaikkoja täynnä, kuin odottavat suudelmat.
asfaltti on tällöin sekoittunut tummaan. ja kadottanut kaiken muun paitsi kellertävät kujansa. tartun ja irtoan, kuin passiivissa, mutta silti se olen minä. tuntematon ja ymmärtämätön. käyttämätön.
en uskalla puhua runoista kuten muut. mutta
