tiskin alta myydyllä
ylöspäin kiiveten
oli taas kevät
se tiesi myös syntymäpäiviäni, jotka vietin ensimmäistä kertaa vuosiin kuten ne kuuluisi viettää yhdeltä taholta; rakkaiden kanssa, onnellisuutta ja hyvää täpinää täynnä. olen synttärijännittäjä, toivon, etten ole ainoa. mutten muista vuosikymmeneen samanlaista huolettomuutta tunteneeni tuona päivänä, jona yleensä on sattuneesta ajankohdasta johtuen joko kirkonmenoja tai yleisesti vain jäätävä kiire. okei, jälkimmäinen nytkin, mutta päätin pitää päivän täysin vapaana kaikesta sellaisesta. ihme, että pystyin siihen; usein stressaa, vaikka miten päättäisi vapailla. en ole huoleton, mutta se on alkanut olla tosi okei. niin okei, että olen avannut mieleni puhumaan masennuksestani ja syömishäiriöstäni. toivon, etten enää lipuisi niin pohjalle, mutta juuri nyt asiat ovat hyvin Ja kirjoitan sen holtittomasti tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Missä mielesi kävi