minne sinä viet minun tuulentekijäni, sotket sen narustaan kuin lapsuuden leijani.
neliöt ovat yhä vaaleanpunaisia, haalean keltaisia ja niihin saattaa yhä painaa rumia huulien kohjaisuja.
minne ripustat minut, kun hyllysi, ikkunalautasi, korvantaustasi ja hiusjuuresi olet minusta pessyt. etkö usko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Missä mielesi kävi