päästä irti kynnyksellä, en ehtisi perääntyä
ei mikään ole sen enempää rehellistä
eivät suojatieni pimeällä
tai ajatukseni kääntyvistä käsistä
aloittaa alusta, kun kaikki on niin kesken
mikä sitten valheeni, mihin pakenen
Tuomiokirkon edestä, märkiä mukulakiviä
oikeastaan missä vain säässä
se on aina yhtä ihanaa
join ensimmäistä kertaa vuosiin kaksi kupillista teetä yhden päivän aikana
ja olin niin onnellinen siitä väsymyksestä, mikä minut sai vallata kotona
villasukat ja piparminttuteetä, tuntui niin hyvältä
en tiedä kauniimpia aamujakaan, ehkä siksi, että olen herännyt
elettyäni jo jonkin aikaa nukkumatta lähes ollenkaan
kesän aikana olen käynyt huomaamattani korkealla
absurdeja laskevia iltoja
kaikki on oikeasti vaikeampaa kuin uskoisit
ei se mitään, päätin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Missä mielesi kävi