Olen valvonut ja valvonut lisää. Ei ihme siis jos vähän väsyttää; joskus tarvitaan ulkopuolinen siitä muistuttamaan, vaikka miten on itse perehtynyt terveellisiin elämäntapoihin. Enkä muuten - näin välihuomiona - ole hurahtanut tähän niin kovin puhuttaneeseen (urheiluhomoilun lisäksi) fitness-ilmiöön; ajatellut vain ihan kaiken ihan alusta asti uudelleen.
Katkeruus, häpeä, sääli ja rumuus ovat tämän yhteiskunnan pahimmat kirosanat.
Tällä hetkellä olen iloinen, että sain vaihdettua siniset sukkahousut luumunvioletteihin. Ja siitä, että ostin parsakaalin, sain luettua pitkästä aikaa Imagen kunnolla, Image oli hyvä ja paras, että tein avokadopastaa, sää salli käyttää anorakkia ja että äiti ei ollut vihainen. Tein teeleipiä ja sisustin keittiötä. Ajattelin lisää.
Ja että minä pakahdun tähän tunteeseen, jonka voin haistaa. Se tuoksuu ja tuntuu niin että minua itkettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Missä mielesi kävi